6.2 Tulevaisuuden maksutavat

 Digitaaliset maksutavat ovat tulleet osaksi arkipäivää ja niiden käyttö yleistyi korona pandemian aikana, kun käteisen käyttö jäi vähemmälle kontaktien välttämiseksi. Myös ostoskäyttäytyminen on muuttunut pandemia-aikana ja verkko-ostoksista on tullut yhä tavallisempia. (Suomen Pankki 2021)

Suomalaisista jopa joka kolmas käyttää jo pankkikorttien lähimaksu ominaisuutta. Korona-ajan tuoma kontaktittomuus on johtanut lähi- ja mobiilimaksujen suosion kasvamiseen ja tulevaisuudessa niiden käyttö varmasti pysyy samalla tasolla. Harvalla on enää nykypäivänä käteistä lompakossaan ja käteismaksaminen on yhä harvinaisempaa. Noin 13 % käteisen käyttöä vähentäneistä uskoi enää palaavansa käyttämään käteistä samalla tavalla kuin ennen pandemia-aikaa. (Suomen Pankki 2021)

Älylaitteiden yleistyminen on tehnyt maksamisesta monipuolista ja helppoa. Älypuhelimet sekä älykellot ovat näppäriä maksutapoja käyttäjälleen. Näiden maksutapojen yleistyminen ja lisääntyminen on varmasti tulevaisuudessa vahvassa nousussa. Lähitulevaisuudessa maksutapavalikkoon on tulossa myös biometrinen maksaminen, jossa käyttäjä tunnistetaan kasvojen avulla. (Rajala 2019) Tämä kuulostaa hieman pelottavalta ja itselle jotenkin kaukaiselta maksutavalta.

Itse käytän maksamiseen lähinnä lähimaksua sekä MobilePayta. Lähimaksaminen on helppoa, mutta mielestäni maksamisen raja saisi olla hieman korkeampi. Tässä on kuitenkin riskinsä, sillä jos raja on hyvinkin korkea, voi korttien väärinkäyttöä ilmetä. Olen sen verran ”boomer” että en ole liittänyt maksukorttia osaksi älypuhelintani. Olisihan se helppoa, jotta saisi yhdellä laitteella hoidettua kaiken. Ehkä pelkään sitä, että jos minulta varastetaan puhelin, niin myös maksutietoni ovat haavoittuvassa asemassa.
Käytän MobilePaytä ja olen testannut sillä maksamista myös ruokakaupassa. Se oli mielenkiintoinen kokemus ja vaati hieman opettelua, mutta seuraavalla kerralla osaisin sen varmasti tehdä. Siinä meni enemmän aikaa, kuin tavalliseen korttimaksuun olisi mennyt. MobilePay on helpottanut myös verkkomaksamista huomattavasti. Monessa verkkokaupassa voit kuitata maksun sitä kautta ja se vaatii vain sovelluksen pääsykoodin sekä yhden ”swaippauksen” sen sijaan, että kirjautuisit verkkopankkiisi tunnuslukujen yms. kanssa.

Uskon, että tulevaisuudessa älylaitteilla maksaminen yleistyy entisestään ja yhteiskunnan muutos ”pakottaa” meidät boomeritkin siirtymään älylaitemaksamiseen. Käteistä ei silti sovi unohtaa, sillä mikäli laitteet lakkaavat toimimasta on käteinen aina turvallinen vaihtoehto. 

Suomen Pankki. 19.5.2021. Koronapandemia muuttaa maksutapoja pysyvästi. Luettavissa: https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/2/koronapandemia-muuttaa-maksutapoja-pysyvasti/. Luettu: 13.10.2022. 

Rajala, T. 3.6.2019. Osuuspankki. Käteinen vähenee ja lompakko siirtyy älylaitteisiin - millaista on maksamisen tulevaisuus? Luettavissa: https://www.op-media.fi/omat-rahat/maksaminen/kateinen-vahenee-ja-lompakko-siirtyy-alylaitteisiin--millaista-on-maksamisen-tulevaisuus/. Luettu: 13.10.2022.

Kommentit

  1. Inna24. lokakuuta 2022 klo 5.29

    Ajankohtainen kirjoitus mielenkiintoisesta aiheesta. Olen itsekin seurannut uutisointia siitä, kuinka käteisen käyttö väheni minimiin viimeistään pandemian myötä. Toisaalta, esimerkiksi Ukrainan kriisi ja sähkön hinnan nousun myötä maalaillut kuvat mahdollisista sähkön käytön rajoituksista toimivat taas muistutuksena siitä, että nykyaikaiset infratkin ovat haavoittuvaisia. Viranomaiset ovat myös viime aikoina kehoittaneet kansalaisia siihen, että käytettävissä olisi aina edes jonkinmoinen summa käteistä, varmuuden vuoksi.
    Tunnustaudun kuuluvani samaan "boomer" kastiin, käytän itse vain maksukorttia ja mobilpayta, joskus jopa käteistäkin. Käytössäni oli jonkin aikaa maksusovellus, mutta se toimi niin vaihtelevasti, että kyllästyin ja poistin koko sovelluksen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

2.1 Mitä tekoäly on?

Kuva
Tekoäly on sellaista toimintaa, joka olisi ihmisen tekemänä älykästä, kuten oppiminen, ennakointi, kuuleminen ja päättely. Kaikki nykyinen käytössä oleva tekoäly on heikkoa, eli tekoäly pystyy tekemään vain yhtä asiaa yhtä aikaa. Vahva tekoäly ratkoo samanaikaisesti laajaa skaalaa eri ongelmia, eikä sellaista ole vielä kehitetty. (Merilehto 2018, 18) On tärkeää erottaa automaatio ja tekoäly toisistaan ja muistaa, että koneoppiminen on vain yksi tekoälyn muodoista, muistuttaa Merilehto Jargonmankelin podcast jaksossa. Kaikki koneoppiminen on tekoälyä, mutta kaikki tekoäly ei ole koneoppimista, Merilehto summaa. Koneoppimisessa koneelle ei ole annettu erillistä toimintaohjetta, vaan se oppii itsenäisesti  datasta.   Koneoppiminen käyttää algoritmeja, jotka oppivat käytössä olevasta datasta askel askeleelta. Näin koneoppimisen malli kehittyy ja pystyy kuvailemaan käytettävissä oleva dataa entistä paremmin ja sitä kautta ennustamaan lopputuloksia. Mitä enem män mallilla on da...
Lue lisää

3.5 Hakusana vai avainsana?

Avainsanoja ovat valitsemasi sanat tai ilmaukset, jotka kuvaavat tuotettasi tai palveluasi ja auttavat määrittämään, milloin ja missä mainoksesi voidaan näyttää. (Google 2022) Hakusana on termi, jonka avulla hakukoneista ja -palveluista haetaan tietoa. Kuluttajat käyttävät niitä etsiessään palveluita, ja yrittäjä voi puolestaan kertoa niiden kautta, mitä palveluita yritys tarjoaa. Hakusanoja kutsutaan myös muun muassa hakukoneoptimoinnin ja maksetun mainonnan yhteydessä avainsanoiksi. (Fonecta s.a) Hakusanoilla ja avainsanoilla pyritään parantamaan yritysten hakukonenäkyvyyttä. Yritykset voivat itse määritellä palveluilleen haluamansa avain- ja hakusanat, joiden avulla ne löytyvät hakukoneiden hauista. Fonectan verkkojulkaisussa kerrotaan, että niin kutsutut hakukonebotit käyvät läpi nettisivun tekstisisällön haettujen avainsanojen perusteella. Kun käyttäjä kirjoittaa hakukenttään avainsanan, hakukoneet järjestävät luonnolliset tulokset muun muassa sen perusteella, onko kyseistä sana...
Lue lisää